Artturi:
Meinaat siis, että lisääntyneet reservit jää keskuspankkiin? Eikö reserveille ole olemassa joku korko millä ne lainataan.
No eihän reservejä uloskaan voi lainata. Ylimääräiset reservit tungetaan tukkumarkkinoille, jolloin ne alentavat korkotasoa, ellei keskuspankki vastaa tähän avomarkkinaoperaatioilla. Eli parhaimmilaankin reservilisäykset vaikuttavat vain liikepankkien myöntämien lainojen hintaan, ei määrään.
En osaa sanoo onko näin vai ei, mutta eihän se tarkoita etteikö ne vois muuttaa sitä ohjauskorkoa. Aina välillähän keskuspankki päättää, että inflaatiotavoite ei oo toteutumassa nykyisellä menolla ja vaikka nyt esimerkiksi nostaa ohjauskorkoa, minkä seurauksena se ei “akkomodoisi diskonttoikkunassa liikepankkien reservikysyntää” vanhalla korolla, vaan sitä kysyntää ohjautuisi sinne tukkumarkkinoille, jos tukkumarkkinoiden korko ei nousisi.
Jep, on aivan totta, että kun keskuspankki haluaa nostaa ohjauskorkoaan, se nimenomaan tietoisesti kasaa tukkumarkkinoille ylikysyntää. Tällaisessakin tilanteessa keskuspankki kuitenkin tarjoaa pyydetyt reservit myös diskonttoikkunastaan – tosin aiempaa korkeammalla korolla. Tämä sitten tietenkin vaikuttaa liikepankkien omiin korkoihin. Eli tätäkin kautta tulemme samaan johtopäätökseen kuin edellä: keskuspankki voi vaikuttaa liikepankkien myöntämien lainojen hintaan, mutta ei määrään.
En tietenkään väitä, etteivätkö koronalennukset olisi myös jossain määrin ekspansiivisia. Koronalennuksilla ei kuitenkaan voida pakottaa kotitalouksia tai yrityksiä lisääntyneeseen lainanottoon. Erityisesti epävarmassa taloudellisessa tilanteessa seinä tulee rahapoliittisessa elvytyksessä nopeasti vastaan.
Lauri