Hei,
Jos oletat, että virtausnopeus ei muutu budjettialijäämän pienentämisen seurauksena, niin joo, mutta tämä oletus on tuskin realistinen?
Miksi budjettialijäämän pienentäminen sinun nähdäksesi lisäisi kiertonopeutta?
Jos puhut rahavirroista, niin kyllähän keskuspankki voi ihan hyvin ostaa markkinoilta muuta kuin rahaa rahalla. (Esim. vaikka asuntolainoja.)
Jos keskuspankki vaikkapa ostaa joltakin liikepankilta sen myöntämän asuntolainan, se korvaa yhden (korkotuottoisen) assetin yhdellä toisella (korkoa tuottamattomalla) assetilla.
Tarkoitatko, että kaikki arvopaperit mitä keskuspankki ostaa ovat täydellisiä substituutteja sille millä keskuspankki ostaa niitä?
Tarkoitan, että keskuspankin operaatioilla ei luoda yksityiselle sektorille nettomääräistä rahoitusvarallisuutta. Yhden arvopaperityypin korvaaminen toisella arvopaperierällä ei ole rinnastettavissa finanssipoliittiseen ekspansioon, jossa nettovaikutukset ovat ilmeiset. Näin ollen erilaiset määrällisen helpottamisen ohjelmat ovat melko tehotonta kysynnänsäätelyä, kuten esimerkiksi Japanin kokemus on osoittanut.
Niin siis meinaat, että lisääntyneet reservit vaan jätetään keskuspankkiin makaamaan? Se riippuu varmaan siitä mitä keskuspankki ostaa niillä reserveillä ja siitä minkälaista korkoa keskuspankki maksaa/perii reserveille?
Pointtini oli sanoa, että liikepankit solmivat velkasuhteensa ensiksi ja hankkivat tarvittavat reservit vasta jälkikäteen. Keskuspankin taas on pakko tarjota liikepankkien kysymät reservit, koska muuten se ei saavuttaisi ohjauskorkotavoitettaan. Näin ollen reservien saatavuus ei rajoita luotonantoa.
Lauri