Lauri:
Kuten Jussi jo totesi ja kuten myös itse kirjoitin aiemmin, yksityisen sektorin saamat nettomääräiset rahavirrat voivat toki lisääntyä myös siinä tapauksessa, jos vaihtotaseen ylijäämä on suurempi kuin budjettiylijäämä.
Niin siis tarkoitin, että virrat voi kasvaa, vaikka budjetti ja vaihtotase pysyy vakiona, jos virtausnopeus kasvaa.
On kuitenkin niin, että budjettiylijäämä aina pienentää yksityisen sektorin saamia nettomääräisiä rahavirtoja.
Jos oletat, että virtausnopeus ei muutu budjettialijäämän pienentämisen seurauksena, niin joo, mutta tämä oletus on tuskin realistinen?
Tämä johtuu siitä, että keskuspankki ei voi vaikuttaa talouden nettovirtoihin tai -varantoihin.
Jos puhut rahavirroista, niin kyllähän keskuspankki voi ihan hyvin ostaa markkinoilta muuta kuin rahaa rahalla. (Esim. vaikka asuntolainoja.)
Keskuspankki voi ostaa luomillaan reserveillä erilaisia arvopapereita, mutta tällä ei ole nettovaikutuksia.
Tarkoitatko, että kaikki arvopaperit mitä keskuspankki ostaa ovat täydellisiä substituutteja sille millä keskuspankki ostaa niitä?
Reservien määrän lisääminen ei myöskään endogeenisen rahan tarjonnan oloissa lisää pankkien luotonantoa.
Niin siis meinaat, että lisääntyneet reservit vaan jätetään keskuspankkiin makaamaan? Se riippuu varmaan siitä mitä keskuspankki ostaa niillä reserveillä ja siitä minkälaista korkoa keskuspankki maksaa/perii reserveille?
Koronalennusten stimulatiiviset vaikutukset taas ovat melko vähäiset.
hmmm… koron alennuksen vaikutusta on varmaan aika vaikea erottaa rahapolitiikan odotuksien muutoksesta, jonka koron alennus aiheuttaa.
Alijäämäinen budjetointi kun on tehokkain – ja monesti lähes ainoa – tapa saada aikaiseksi kokonaiskysynnän kannalta tarpeellisia nettovaikutuksia.
Toki, mutta eikös keskuspankin alijäämäinen budjetointi voi olla halvempaa kuin eduskunnan?