Hei,
Hyviä täsmennyksiä Jussilta. Ilmeisesti argumenttimme ovat nyt hiukan selvempiä.
Tämä on toki totta, mutta rahavirrathan voivat lisääntyä ilman, että julkinen sektori velkaantuu. Eikö olisi parempi kiinnittää huomiota nimen omaan näiden rahavirtojen kokoon, eikä rahavarallisuuteen?
Kuten Jussi jo totesi ja kuten myös itse kirjoitin aiemmin, yksityisen sektorin saamat nettomääräiset rahavirrat voivat toki lisääntyä myös siinä tapauksessa, jos vaihtotaseen ylijäämä on suurempi kuin budjettiylijäämä. On kuitenkin niin, että budjettiylijäämä aina pienentää yksityisen sektorin saamia nettomääräisiä rahavirtoja.
Tästä päästäänkin lopussa esittämiisi kysymyksiin. Viittaat ilmeisesti jonkinlaisiin keskuspankin avomarkkinaoperaatioihin ja ymmärtääkseni esität, että näillä voitaisiin korvata valtion ylijäämäisten budjettien aiheuttama kysyntävaje. Nykyjärjestelmässä on kuitenkin niin, että keskuspankin mahdollisuudet vaikuttaa kokonaiskysyntään ovat hyvin rajalliset.
Tämä johtuu siitä, että keskuspankki ei voi vaikuttaa talouden nettovirtoihin tai -varantoihin. Keskuspankki voi ostaa luomillaan reserveillä erilaisia arvopapereita, mutta tällä ei ole nettovaikutuksia. Reservien määrän lisääminen ei myöskään endogeenisen rahan tarjonnan oloissa lisää pankkien luotonantoa. Näin ollen keskuspankkien ainoa tapa vaikuttaa kokonaiskysyntään on ohjauskoron alentaminen. Koronalennusten stimulatiiviset vaikutukset taas ovat melko vähäiset.
Juuri tämän vuoksi budjettitasapainon varjeleminen on mieletöntä. Alijäämäinen budjetointi kun on tehokkain – ja monesti lähes ainoa – tapa saada aikaiseksi kokonaiskysynnän kannalta tarpeellisia nettovaikutuksia.
Lauri