Lauri:
Onko sinulla tässä taustalla jokin crowding out -tyyppinen ajatus vai mihin perustat tämän oletuksen?
Ei mulla sellasta ollu mielessä vaan ihan vaan silleen, että jos olettaa, että taloudessa on joku tietty määrä tuloa tulevaisuudessa, niin sit se vaikuttaa kulutus- ja investointipäätöksiin. Sit keskuspankin yms. toimet ja kommunikaatio vaikuttas noihin oletuksiin sen kokonaiskysynnän tasosta.
Jos keskuspankki ostaa asuntolainan liikepankilta, korvautuu se liikepankin taseessa reserveillä. Lisääntyneet reservit taas kasvattavat kokonaiskysyntää vain, jo oletamme rahan eksogeeniseksi.
Meinaat siis, että lisääntyneet reservit jää keskuspankkiin? Eikö reserveille ole olemassa joku korko millä ne lainataan?
Inflaatiotavoitetta ei koskaan saavutettaisi, jos keskuspankki ei akkomodoisi diskonttoikkunassaan liikepankkien reservikysynnän.
En osaa sanoo onko näin vai ei, mutta eihän se tarkoita etteikö ne vois muuttaa sitä ohjauskorkoa. Aina välillähän keskuspankki päättää, että inflaatiotavoite ei oo toteutumassa nykyisellä menolla ja vaikka nyt esimerkiksi nostaa ohjauskorkoa, minkä seurauksena se ei ”akkomodoisi diskonttoikkunassa liikepankkien reservikysyntää” vanhalla korolla, vaan sitä kysyntää ohjautuisi sinne tukkumarkkinoille, jos tukkumarkkinoiden korko ei nousisi.
Näin ollen keskuspankki menettäisi ohjauskorkotavoitteensa.
Joo, mutta tuskin niillä on mitään ohjauskorkotavoitetta. Jos inflaatiotavoitteeseen pääseminen vaatii ohjauskoron muuttamista, niin sit ne muuttaa sitä ja jos tämän seurauksena kysyntä muuttuu tukkumarkkinoilla ja tukkumarkkinakorko muuttuu, niin eiks se keskuspankin perspektiivistä just se mitä ne haluaakin?